Helsingin Taidehalli on toiminut keskeisenä kuvataiteen, arkkitehtuurin ja taideteollisuuden näyttelyiden tilana jo vuodesta 1928. Taidehalli syntyi taiteilijoiden keskuudessa heränneestä tarpeesta saada uusi tila vaihtuville näyttelyille. Toimintaperiaatteisiin kirjattiin, että Taidehallissa tuodaan esille koti- ja ulkomaista kuvataidetta, taideteollisuutta ja arkkitehtuuria.

Erilaisten tonttivaihtoehtojen ja suunnitelmien jälkeen Taidehalli päätettiin rakentaa Etu-Töölöön Nervanderinkadulle. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Jarl Eklund (1876–1962) ja Hilding Ekelund (1893–1984) vuoden 1927 kutsukilpailun pohjalta. Vuonna 1927 perustettiin Helsingin Taidehallin Säätiö, joka toimi Taidehallin rakennuttajana. Rakennus on edelleen säätiön omistuksessa.

Taidekriitikko, tutkija ja taiteenasiantuntija Bertel Hintze (1901–1969) oli Taidehallin ensimmäisenä johtajana käynnistämässä uudenlaista taidelaitosta Suomessa. Hän oli Taidehallin johdossa vuoteen 1968 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Hintzen jälkeen johtajina ovat toimineet Seppo Niinivaara 1968–1994, Timo Valjakka 1994–2001, Maija Tanninen-Mattila 2001-2006, Maija Koskinen 2006–2013 ja nykyisenä johtajana Jan Förster vuodesta 2013.

Helsingin Taidehalli vihittiin käyttöön 3.3.1928, jolloin avattiin ajankohtaista suomalaista taidetta laajasti esittelevä avajaisnäyttely. Taidehalli ei olisi syntynyt ilman tuolloisen yritysmaailman ja mesenaattien apua ja lahjoituksia. Rakennushanketta tukivat merkittävällä tavalla vuorineuvos Gösta Serlachius, päätoimittaja Amos Anderson ja teollisuusneuvos Salomo Wuorio. Diplomi-insinööri Jalo Sihtola liittyi myöhemmin toiminnan tukioiden joukkoon.

Helsingin Taidehalli on tuonut historiansa aikana nähtäville kunkin aikakauden suomalaisen taiteen keskeisiä henkilöitä Juho Rissasesta ja Helene Schjerfbeckistä (jonka muistonäyttelystä vuodelta 1954 kuva yllä) Sam Vanniin ja Reidar Säreistöniemeen. Myös suomalaiset taiteilijaryhmittymät kuten Prisma ja Marraskuun ryhmä pitivät Taidehallissa omia näyttelyitään 1900-luvun aikana. Ulkomaisen nykytaiteen näyttelyt, mm. Klar form – pariisilaista nykytaidetta (1952, kuvassa), olivat tärkeitä Suomen taide-elämän kehittymisen kannalta. Monet muistavat 1990-luvulta Andy Warholin (1997) tai Alvar Aallon näyttelyt (1998). 2000-luvulla suosituimpia ovat olleet kuvataiteilijoiden Kaj Stenvallin (2000), Anish Kapoorin (2001), Maaria Wirkkalan (2002), Helmut Newtonin (2004), Marlene Dumas’n (2005), Mari Rantasen (2007) tai Karin Mamma Anderssonin (2007) näyttelyt. Design- ja arkkitehtuurinäyttelyistä muistetaan erityisesti Arne Jacobsen (2002), Eero Aarnio ja Eero Saarinen.

90 vuodessa Helsingin taide-elämä on kokenut suuria muutoksia, mutta Taidehalli on säilyttänyt asemansa paikkana, jossa nuoret taiteilijat tekevät läpimurtonsa ja tunnustetut konkarit esittävät laajoja retrospektiivejä. Taidehallista on tullut elävän taiteen koti, jossa taiteilijat, tutkijat ja taidetta rakastava yleisö kohtaavat.

Helsingin Taidehalli

Nervanderinkatu 3

Liput 040 450 7211

 

 

Avoinna

ti, to, pe 11.00–18.00

ke 11.00–20.00

la-su 11.00–17.00

ma suljettu

 

 

 

12 € / 8 €

Alle 18v. vapaa pääsy

Museokortti

X