Helsingin Taidehallin säätiön on tarkoitus saada korvaus entisen johtajan epäillysti väärinkäyttämistä varoista entiseltä johtajalta. Taidehallin hallitus pitää aiempia hallitusjäseniä vastaan nostettavan korvauskanteen menestymistä hyvin epävarmana. Taiteilijayhteisöllä ei myöskään ole varaa merkittäviin oikeudenkäyntikuluihin, jotka aiempia hallitusjäseniä vastaan esittävän kanteen ajamisesta säätiölle aiheutuisivat.
Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan Helsingin Taidehallin säätiön aiemmat hallitukset ovat toimineet huolellisuusvelvoitteen vastaisesti. Kyse on siitä, ovatko Taidehallin aiemmat hallitukset valvoneet säätiön entisen pitkäaikaisen johtajan toimia riittävän huolellisesti.
Helsingin poliisi tutkii Helsingin Taidehallissa 2013–2021 työskennellyttä johtajaa epäiltynä talousrikoksista. Johtajan esimerkiksi epäillään käyttäneen säätiön luottokorttia omiin menoihinsa. Kyseenalaisia tai säätiön toimintaan liittymättömiksi epäiltyjä menoja on löytynyt vuosilta 2014–2021 noin 250 000 euron edestä.
Patentti- ja rekisterihallitus on määrännyt Taidehallin nykyisen hallituksen tekemään päätöksen toimista, joihin se ryhtyy aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi. Taidehallin nykyinen hallitus on jo ennen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä päättänyt, että se ei esitä korvausvaatimuksia entisen johtajan aikana toimineita hallituksen jäseniä tai tilintarkastajia kohtaan. Päätöksen teki nykyinen, Taidehallin juridisesti esteetön hallitus, jonka jäsenet eivät ole olleet väärinkäytöksistä epäillyn johtajan aikana hallituksessa.
PRH:n tarkastama ajanjakso on 2018–2021, vaikka johtajan epäillyt väärinkäytökset ajoittuvat vuosille 2014–2021. Ensimmäisten vuosien hallituksen jäsenten osalta mahdolliset korvausvastuut ovat vanhentuneet.
”Meillä ei ole helppoja ja hyviä vaihtoehtoja, on vain enemmän tai vähemmän huonoja vaihtoehtoja. Olemme tarkasti arvioineet sitä, mikä on säätiön edun mukaista nykytilanteessa, ja päätyneet yksimielisesti siihen, että ei ole säätiön edun mukaista ajaa vahingonkorvausvaatimuksia entisiä hallituksen jäseniä tai tilintarkastajia vastaan”, sanoo Helsingin Taidehallin säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Pia Uljas.
Hallitus perustelee päätöstään esimerkiksi sillä, että entinen johtaja on ensisijaisesti korvausvastuussa rahoista, joita hänen lopulta oikeudessa katsotaan käyttäneen väärin. Jos entinen johtaja korvaa vahingon, ei jäljelle jää vahinkoa, jota entisten hallitusjäsenten pitäisi korvata.
Lisäksi Taidehallin hallitus pitää aiempia hallitusjäseniä vastaan nostettavan korvauskanteen menestymistä hyvin epävarmana. Vaikka aiempien hallitusjäsenten katsottaisiin olevan korvausvastuussa, olisi epävarmaa, paljonko korvausta tuomittaisiin maksettavaksi. Vastaavissa kanteissa korvauksia on soviteltu jopa vain kymmenesosaan vahingoista mm. sen johdosta, että hallituksen jäsenet eivät ole saaneet hyötyä.
Lopullisen tuomion saaminen ensin käräjä- ja sitten hovioikeudesta voisi kestää 4–5 vuotta. Asianajokulut voisivat nousta jopa satoihintuhansiin euroihin. Taidehallilla ei ole ylimääräisiä varoja, joten kannetta pitäisi ajaa velaksi. Jos korvausta saataisiin, se voisi jäädä kuluja pienemmäksi. Nykyinen säätiön hallitus katsoo, että säätiön etu on keskittyä turvaamaan Taidehallin näyttelytoiminnan jatkuvuus.
Poliisilla on tutkintavastuu Taidehallin entisen johtajan tapauksen selvittämisestä. Poliisi tiedottaa tutkinnan etenemisestä omien käytäntöjensä mukaisesti. Taidehalli on rikosasiassa asianomistajana, eikä tutkinta vaikuta Taidehallin toimintaan.
Voittoa tavoittelematon Helsingin Taidehalli ei kerää omaa kokoelmaa, vaan toimii vaihtuvien näyttelyiden esittelytilana. Taidehallin omistaa yksityinen säätiö, jonka taustalla ovat taiteilija- ja taidejärjestöt. Vuodesta 1928 toiminut Taidehalli sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Nervanderinkadulla.