Helsingin Taidehallissa on tällä hetkellä esillä Helsingin yliopistollisen sairaalan, HUSin, taidekokoelmaa esittelevä Taide pidentää ikää – reseptejä HUSin taidekokoelmasta -näyttely. Näyttelyn tematiikka ei voisi olla ajankohtaisempi. Näyttelyn kautta pääsee pureutumaan tämänhetkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallituksen säästötoimenpiteiden kipupisteisiin.
HUSin kokoelma on laaja ja monipuolinen ja käsittää kokonaisuudessaan yli 5700 teosta. Teokset on sijoitettu lukuisiin yhtymän tiloihin ympäri Uuttamaata: niitä löytyy toimistoista odotusauloihin ja potilashuoneisiin asti. Taidehallissa on nähtävillä vain murto-osa tästä kokoelmasta, noin parisataa teosta, ja silti teoksia on poikkeuksellisen runsaasti esillä. Talo on täynnä taidetta. Näyttely paljastaa sen, miten monipuolinen HUSin kokoelma todella on: on valokuvaa, maalausta, grafiikkaa ja veistoksia; on esittävää, abstraktia, vanhempaa ja uudempaa nykytaidetta. Teoksia on sekä nuoremmilta että vanhemman sukupolven taiteilijoilta, näyttelyssä suomalaisen taiteen eturivin taiteilijat ovat kattavasti edustettuina.
HUS on itse laskenut ja tuonut vahvasti esille, että heidän tiloissaan noin 700 000 henkeä altistuu vuosittain taiteelle. Henkilökuntaa kun HUSilla on noin 28 000 ja loput “altistujat” ovat yhteistyökumppaneita ja satojatuhansia asiakkaita.
Vaikka kokoelma tarjoaakin monipuolisen katselmuksen suomalaiseen taiteeseen, ei se ole tämän kokoelman kartoittamisen päätavoite. Tämän taidekokoelman on tarkoitus tuottaa HUSin potilaille ja henkilökunnalle toisenlaisia näkymiä, esteettisiä kokemuksia sairaalaympäristössä: hyvinvointia. Koska taide tutkitusti tuottaa hyvinvointia. Ja sehän on tämän Taidehallin näyttelyn riemastuttava kärki: että taide tutkitusti pidentää ikää. Kulttuurin harrastaminen vähentää stressitasoja, laskee verenpainetta ja pidentää ikää noin 2–3 vuotta. Kulttuurinkuluttamisen hyödyt ovat suuremmat kuin hyötyliikunta tai laihduttaminen, ja verrattavissa tupakoimattomuuteen. Tutkimustulokset ovat häkellyttäviä.
Taiteella on monta tehtävää ja sen vaikutukset, sekä yhteiskunnan että yksilön näkökulmasta, ovat loputtoman moninaiset. On osoitettu, että taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia yksilötasolla ja yhteisötasolla, ja se lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnallista resilienssiä. Jopa puolustusvalmius on mainittu. On jotain minkä puolesta taistella. Taide lisää maiden, kaupunkien ja pienten paikkakuntien vetovoimaa sekä matkailun että asumisen näkökulmasta. Taide on kymmeniätuhansia työpaikkoja, taloudellista kasvua ja tuottavuutta.
Eikä toki pidä unohtaa taiteen kriittisempiä tehtäviä ja taiteen vapautta. Taide myös auttaa taistelemaan disinformaatiota vastaan. Taide luo uusia tulevaisuusnäkymiä. Taide on demokratiaa, filosofiaa, politiikkaa ja sivistystä. Taide on kaikkea.
Kaikkien yhteiskunnallisten ja terveydellisten vaikutustensa ohella taide tuottaa iloa ja elämyksiä, se on eskapismia ja viihdettä, kauneutta, rakkautta ja intohimoa. Kaikkia näitä asioita tarvitaan hyvään elämään.
Opetus- ja kulttuuriministeriö viimeistelee tällä hetkellä Kulttuuripoliittista selontekoa, valtakunnallista kulttuuristrategiaa, jonka tavoitteena on hahmottaa kulttuurin kautta ja avulla ”rohkeampaa ja parempaa tulevaisuutta” meille suomalaisille. Vuonna 2040 pitäisi tämän selonteon mukaan ”kulttuurin olla vahva osa yhteiskuntaa”. Samaan aikaan työn alla on Luovien alojen kasvustrategia. Näiden isojen strategioiden tavoitteet eivät näy kentällä lisääntyneenä arvostuksena. Panostuksia kulttuuriin ei tehdä, ja taide- ja kulttuurialaa kurjistetaan tällä hetkellä kovasti. Päätöksenteossa ei näy panostuksia siihen, mitä selonteon tai strategian kautta havitellaan tai taiteelta ja kulttuurilta odotetaan. Hyvinvointiin sen eri muodoissa ei haluta satsata.
On todella ilahduttavaa, että juuri näinä aikoina Taidehallissa on esillä näyttely, joka nostaa keskusteluun taiteen moninaiset merkitykset: tällä kertaa kärjessä on taiteen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Vaikutus on kokonaisvaltaista ja merkittävää. On ilahduttavaa, että näyttely on tehty yhdessä maan johtavien lääketieteen ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Toivottavaa tosin olisi, ettei kulttuurin merkityksestä tarvitsisi vääntää rautalangasta jatkuvasti. Taiteen merkitys tulisi nähdä edes hieman enemmän itsestäänselvyytenä, taide ja kulttuuri toimivat yhteiskunnan peruspilarina, perustavanlaatuisena osana sitä hyvinvointivaltiota, jota ”pohjoismaalainen hyvinvointiyhteiskunta” -käsityksellä tarkoitetaan.
Taide- ja kulttuurikenttä järjestää laajan mielenilmaisun 5.12. kulttuurin leikkaustoimenpiteitä vastaan. Olen allekirjoittanut adressin ja aion osallistua mielenilmaukseen. Tulethan sinäkin puolustamaan taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallista merkitystä, ihmisten oikeutta hyvään elämään.
Nina Toppila, toimitusjohtaja
Helsingin Taidehalli
***
Taide pidentää ikää – reseptejä HUSin taidekokoelmasta Helsingin Taidehallissa 16.11.2024-5.1.2025