Tänään
11.00-20.00
Tilaa uutiskirje

Susanne Gottberg & Markus Kåhre, Samaan aikaan toisaalla, 2019, sekatekniikka pleksille, 10-osaa, à 300 x 200 cm. Kuva: Jussi Tiainen

Susanne Gottberg

1.6. - 4.8.2019

Kolmas tekijä
Näyttely sisältää Susanne Gottbergin ja Markus Kåhren yhteistyöteoksen Samaan aikaan toisaalla

 

Helsingin Taidehallin kesänäyttelyssä nähdään Susanne Gottbergin (s. 1964) teoksia 2010-luvulta. Näyttelyn pääpaino on taiteilijan uudessa tuotannossa, johon sisältyy kuvanveistäjä Markus Kåhren (s. 1969) kanssa yhteistyössä tehty läpikuljettava maalausinstallaatio Samaan aikaan toisaalla.

Kuvanveistosalin täyttävä maalausinstallaatio Samaan aikaan toisaalla muodostuu katosta roikkuvista suurikokoisista pleksilevyistä, joiden molemmille puolille on maalattu arkisia tilanteita ja ihmisten välisiä kohtaamisia. Katsoja määrittää installaatiossa kerrottavaa tarinaa sitä mukaa kuin hän liikkuu tilassa. Mise-en scène -tyyppinen installaatio kytkeytyy myös näyttelyn nimeen, Kolmas tekijä: installaatiossa nähtävät tilanteet tapahtuvat samanaikaisesti toisaalla kuin näyttelyn muut teokset. Maalausinstallaatio on Gottbergin ja Kåhren kolmas taiteellinen yhteistyö. Ensimmäinen nähtiin Amos Andersonin taidemuseossa 2009 ja toinen Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa vuonna 2017.

Susanne Gottberg tunnetaan hiljaisuuden maalarina, jonka teoksissa läsnäoleva ja poissaoleva usein nousevat keskiöön. Puulevylle ja kankaalle maalatuissa teoksissa nähdään hienovaraisesti kuvattuja esineitä ja huonekaluja, kuten kodin tekstiilejä ja pintoja. Gottberg luo mielikuvan tilasta maalauksen ulkopuolella keskittymällä yksityiskohtiin ja rajaamalla kuvaamiansa aiheita. Leikittely tilallisuudella herättää kysymyksen siitä mitä emme näe – tilanteesta tai hetkestä, jossa jotain on tapahtunut tai tulee tapahtumaan.

 

Susanne Gottberg, näkymä näyttelystä Kolmas tekijä, 2019. Kuva: Jussi Tiainen

 

Viime vuosien lasiaiheisissa maalauksissa toistuu Gottbergille tavanomainen tilallisuuden tarkastelu lasien heijastuksien kautta: juomalasin pinnalle muodostuva heijastus jatkaa tilaa maalauksen ulkopuolelle. Lasin läpinäkyvyys tuo maalauksiin myös uuden tilallisen ulottuvuuden ja laseja nähdään usein useita päällekkäisiä samassa maalauksessa.

Näyttely osoittaa Gottbergin kädenjäljessä tapahtuneita muutoksia vuosien varrelta. Puulevylle maalatuissa teoksissa kuva sulautuu maalausalustan omaan orgaaniseen kuvastoon, puun syihin, luoden maalaukselle uusia ulottuvuuksia. Tekniikka on myös vaikuttanut Gottbergin tapaan maalata. Muutaman vuoden takaisissa lasiaiheisissa, kankaalle maalatuissa teoksissa näkyy ekspressiivisempi siveltimenveto. Taiteilijan laajempi tuotanto on kuitenkin tunnettu hillitystä ilmaisustaan, joka uusissa teoksissa on vapautuneempaa.

Gottberg valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 1989, jolloin nähtiin myös hänen esikoisnäyttelynsä Helsingissä. Taiteilijalle myönnettiin Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinto vuonna 1991 ja hänet valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 1994. Taidehallissa nähtävän näyttelyn yhteydessä Gottberg julkaisee kirjan yhdessä Pro Artibus -säätiön kanssa. Kirjaan ovat kirjoittaneet taiteilijan itsensä lisäksiprofessori emerita, NTNU Maaretta Jaukkuri sekä FT, kuraattori Juha-Heikki Tihinen (Pro Artibus -säätiö). Näyttelyä ovat tukeneet Svenska Kulturfonden ja Taiteen edistämiskeskus.

 

Susanne Gottberg, Yhteenotto, 2018, öljy ja puuvärikynä puulle, 105 x 90 cm. Kuva: Jussi Tiainen

 


Susanne Gottberg, Yhteenotto, 2018, öljy ja puuvärikynä puulle, 105 x 90 cm. Kuva: Jussi Tiainen