Tänään
auki
11.00-17.00
Tilaa uutiskirje

Arkkitehtuuri

Helsingin Taidehallissa kannattaa vierailla myös sen ainutlaatuisen arkkitehtuurin takia: rakennus on 1920-luvun klassismin helmi ja aikakautensa keskeisimpiä edustajia Suomessa.

Hilding Ekelundin (1893–1984) ja Jarl Eklundin (1876– 1962) suunnittelema rakennus valmistui 1928. Avautuessaan Taidehalli oli varsin uudenaikainen näyttelytila suunniteltu nykytaiteen esittelyä varten.

Salien arkkitehtuuri suunniteltiin toiminnallisuus edellä. Kuvanveistolle ja maalaustaiteelle suunniteltiin omat tilansa. Näyttelysalit olivat alun perin väritykseltään aikakaudelle tyypillisesti tummat, mutta ihanteiden ja vaatimusten muuttuessa niistä tehtiin vaaleat ja valoisat.

Rakennus on suojeltu asemakaavassa ja se on määritelty rakennustaiteellisesti sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi.

 

Yksityiskohtia Taidehallin arkkitehtuurissa

– Epäsymmetria. Taidehallin julkisivusta voi erottaa voimakkaan massoittelun ansiosta kaksi erillistä suorakaiteenmuotoista osaa. Rakennuksen epäsymmetrisyys oli tyypillistä aikansa arkkitehtuurissa.

– Pyöreät muodot. Ulkoseinän medaljonkien pyöreä muoto toistuu sisätiloissa. Kuviointi löytyy mm. porraskaiteista, ovista sekä ala-aulan että kuvanveistosalin lattiasta.

– Katto. Taidehallissa kannattaa katse suunnata myös ylöspäin: huomioi portaikon yläpuolella oleva koristeellinen kasettikatto sekä suppilon mallinen kattoikkuna.

– Luonnonvalo. Jokaisessa salissa on luonnonvaloa tuovat ikkunat, joita koristaa ajalle tyypillinen ruutulimitys.

Lähteet:

Pekka Suhonen, ”Helsingin Taidehalli”, kirjassa Hilding Ekelund (1893-1984), Arkkitehti, Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja, 1997.

 

Tapahtumat