Tänään
auki
Suljettu
Tilaa uutiskirje

Historia

1900-luvun alussa Helsinkiin kaivattiin kuumeisesti uutta näyttelytilaa. Keskustelua käytiin lähes 30 vuotta, kunnes Helsingin Taidehalli lopulta avautui keväällä 1928.

Mistä tilat nykytaiteelle? 1900-luvun ensimmäisinä vuosina virisi keskustelu uudesta taidepalatsista Helsinkiin. Monenlaisia suunnitelmia esitettiin ja tonttivaihtoehtoja pohdittiin, mutta suunnitelmat kariutuivat kerta toisensa jälkeen. Hankkeen saivat lopulta maaliin taidepiirit itse, ja Taidehalli päätettiin rakentaa Etu-Töölöön Nervanderinkadulle. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Jarl Eklund (1876–1962) ja Hilding Ekelund (1893–1984) vuoden 1927 kutsukilpailun pohjalta.

Taidehalli on nykytaiteen esittelyä varten suunniteltu rakennus, jonka rakennuttajana toimi 1927 perustettu Helsingin Taidehallin Säätiö. Sen toimintaperiaatteisiin kirjattiin, että Taidehallissa tuodaan esille koti- ja ulkomaista kuvataidetta, taideteollisuutta ja arkkitehtuuria.

Uuden taidelaitoksen synty ei olisi onnistunut ilman oman aikansa yritysmaailman ja mesenaattien apua ja lahjoituksia. Rakennushanketta tukivat merkittävällä tavalla vuorineuvos Gösta Serlachius, päätoimittaja Amos Anderson ja teollisuusneuvos Salomo Wuorio. Diplomi-insinööri Jalo Sihtola liittyi myöhemmin toiminnan tukijoiden joukkoon.

Talon historian ensimmäinen näyttely avattiin 3.3.1928. Runsas salonkiripustus oli muotia; teoksia oli 135 kotimaiselta taiteilijalta, mm. Helene Schjerfbeckiltä ja Wäinö Aaltoselta. Helsingin Sanomien mukaan avajaispäivän auringonvalo oli kirkas ja kutsuvierasjoukko loppumaton!

Taidehallin intendenttinä ja ensimmäisenä johtajana toimi taidekriitikko, tutkija ja taiteen asiantuntija Bertel Hintze, joka luotsasi uutta taidelaitosta jopa 40 vuoden ajan, aina vuoteen 1968. Näyttelyohjelmistoon kuului alusta alkaen kotimaisen taiteen ryhmänäyttelyitä, ulkomaisten taiteilijoiden näyttelyitä kuin retrospektiivejakin.

Bertel Hintzen jälkeen johtajina ovat toimineet Seppo Niinivaara 1968–1994, Timo Valjakka 1994–2001, Maija Tanninen-Mattila 2001-2006, Maija Koskinen 2006–2013 sekä Jan Förster vuodesta 2013.

Lähteet:
Erik Kruskopf, Taiteen maailmanmies Bertel Hintze 1901-1969, Valtion taidemuseon museojulkaisu, Valtion taidemuseo 1998
”Taidehallin juhlalliset avajaiset tapahtuivat täällä eilen”, Helsingin Sanomat 4.3.1928
Taidehallin arkistot